Kuinka noin pääsi käymään? Jämsäläiset hilut olivat osoittautuneet vitkuttimiksi.
Korpilahden vanginkuljettaja Reivilä pääsi tuon vuoksi vetämään 50 markkaa (nykyrahassa n. 220 euroa) sakkoja käräjillä 18.9.1902 siitäkin huolimatta että hän oli valtuuttanut paikallispoliisi Juho Perälän itseään jutussa edustamaan.
Tutut miehet siis olivat hieman erilaisissa rooleissa käräjätuvassa... Jotta koko lainvalvonnan joukko olisi kasvot peruslukemilla koolla niin pitäjän poliisikonstaapeli Tobias Hofdahl esiintyi jutun poliisitutkintapöytäkirjassa todistajana.
28.heinäkuuta päivätyssä poliisitutkintapöytäkirjassa Anthoni kirjoittaa kuinka ko. heinäkuun 26.päivänä vanginkuljettaja Kaarlo Reivilän samanniminen poika oli ilmoittanut että Anthonin toimesta vangittu "varkaudesta epäluulonalainen irtolainen Oskari Fredrikanpoika kansan keskuudessa yleisemmin Ressun Oskarina nimellä tunnettu" oli Reivilän talosta samana päivänä karannut.
"Ressun Oskari" oli toimitettu Jämsästä Korpilahdelle heinäkuun lopun välikäräjille ja sitä ennen hänet olisi pitänyt pitää vangittuna Reivilän talossa. Pöytäkirjassa on värikästä kuvausta siitä miten tuolloista tutkintovankia käräjäpitäjän vanginvartijan talossa kohdeltiin. Inhimillistä toki siinä mielessä että hilut kintuissa pääsi talon väen kanssa jopa saunomaan. Noinkohan on pitänyt jalkojaan vesisaavissa...
Se mikä tämän jutun nosti tähän blogiin oli Reivilän kertoma siitä kuinka "Ressun Oskari" oli koko ajan ollut samoissa jämsäläisissä jalkaraudoissa. Reivilä oli pohtinut sitä että vaihtaisi ne tukevimpiin korpilahtelaisiin. Lukkokin olisi ollut korplahtelaisessa parempi. Ressun Oskari oli väittänyt ja näyttänyt kuinka jo jämpsäläisissä kahleissa oli sääriluun kohdalta iho hiertynyt, niin Reivilä oli heltynyt - ja kalliiksi se kävi.
Reivilä oli lähtenyt käpäisemään niityllä. Oskari oli jäänyt kahleissa talon portaille. Reivilän vaimo oli ehtinyt kaksi kertaa noin viiden minuutin välein käydä oven suusta kuikuilemassa että Oskari oli olemassa. Kolmannella kerralla Oskari olikin olematon... Reivilä haettiin niityltä kotio ja seuraavaksi portaita jytistelikin sitten jo kiukkuinen nimismies...
Harry Houdini esiintyi heinäkuussa 1902 Ruhrin Essenissä Colosseum teatterissa - Harryltä meni 17 minuttia paetakseen paikallisen sidontaexpertti Kinskyn lukitsemista kahleista. Oskari oli siten kilpailijaansa nopeampi - Korpilahdella on tätäkin saavutusta kohta tilaa juhlistaa nykyisen purkubuumin myötä. Keskimaan uuden aukion ehdottaisin nimettäväksi "Reissun Oskarin" ostariksi.
Reivilän kahleita Korpilahden kotiseutumuseossaJälkipyyhkäys:
Reivilän ura ei tähän kupruun kopsahtanut. 11. tammikuuta 1903 komusi Kirkkoherra Vileenin Anttoni pönttöönsä ja julisti joukon tiedonantoja - joukosta ei erityisemmin erottunut pappisäänellä lausuttu tiedotus jonka mukaan Reivilä jatkaa uraansa vankien vahtijana ja kyytimiehenä seuraavankin kolmivuotiskauden 1903-1905. Eräs talollisparivaljakko oli esittänyt kilpailevan tarjouksen. Reivilän tarjous 7 litraa rukiita per kultakin pitäjäkunnan talonsavulta (+juoksevat kulut) voitti. Tehdään kuten ennenkin suorastaan huokuu rutiininomaisesta asiakirjanipusta. Nimismieskin on jo rauhoittunut. Hämeenlinnassa elokuun viimeisenä päivänä nollakaks kuvernöörinvirastossa Korplahtelaisten vanginkuljetusasiaa on tutkittu - toisin sanoen lyöty komia leima paperiin ja parit nimmarit. Toinen taitaa olla Idestam.
Kansallisarkisto Jyväskylä: Jämsän tuomiokunta, Korpilahden käräjäkunta syyskäräjät 1902. Juttu nro 219. Istuntopäivä 18.9.1902.
Jämsän kihlakunnan kruununvoudin arkisto. Hb:1 Vankien kuljetusta koskevat asiakirjat (1871 - 1924)
Houdinista
Klik
