Jämsän Kihlakunnan kruununvouti Johannes Kara jolle ylläpidettiin virkataloa Kuhmoosissa sai virkakirjeen lääninkuvernööriltä Hämeenlinnasta
6. maaliskuuta 1909. Kirje, joka on päivätty 2. maaliskuuta 1909, koski uutisointia helmikuisista tapahtumista Längelmäellä.
Kirje kuuluu:
Myötäliittäen Kansan Lehden numeron eilispäivältä saan kehoittaa Teitä ottamaan selkoa onko uutisessa(korostus raappastelijan). Ymmärtääkseni hänen monivivahteisuutensa Ivar Gordie on vimmaisen kiivastuskirjeen allekirjoittanut.
"Aikamoinen tappelu nimismiehen suosiollisella avustuksella" perää, jolloin MYÖSKIN SANOMALEHTI ON TÄNNE PALAUTETTAVA
Liekö tässä kuvassa, jonka oikeudet omistaa Museovirasto Musketti
käynnissä juuri lehtiuutista koskeva tuiskea turina. Kehonkieli näyttää siltä että pöydällä oleva käsi puristuu just nyt rivakasti nyrkkiin ja sen kohta paukkuessa tammiviilu tummuu kuvernöörinpulpetissa.
Mitäkös siellä lehdessä oli lukenut?
Kansalliskirjaston sanomalehtiarkiston virtuaalipäivystäjä vastasi:
Kansan Lehti, 01.03.1909, nro 49, s. 2
Johannes Kara on luultavasti sekä kirjettä että lehteä lukiessaan ollut edelläkävijä Naamapalmu-ilmiön Suomeen rantautumisessa.
Hän odotteli pari viikkoa ennen kuin vastasi lääninherroille. Noinkohan joku avustava virkamies on vienyt sen diaariin kulkematta kuvernöörin katseen kautta. Kansan Lehden numerokin on rutiininomaisesti palautettu vaivihkaa lehtikoriin?
Voisin siten varovaisesti ajatellen uumoilla, mutta jonkinmoinen tärräyttävä totuus lienee arkistoista löydettävissä. Onhan tuossa tarttumapintoja: (vale)uutisia ,pakinan ja tiedonvälityksen painia, virkamiesten uskottavuutta, lojaalisuussumoa ja valtasuhteita. Tunteetkin pelissä vaikka ei tuohon aikaan sille ollut vielä teoriaa.
Mutta miksi näihin röpöttelyjuttuihin - vääntyy se sitten uutiseen tai pakinaan - noina vuosikymmeninä piti alinomaa roolittaa suutari tai/ja räätäli? Vähän kuin 1980-luvulla maalari ja/tai tanssimuusikko.
Lähde: Kansallisarkisto Jyväskylä. Jämsän kihlakunnan kruununvouti. Saapuneet kirjeet (1909 - 1909)
