lauantai 2. joulukuuta 2017

Korpilahti 1896 - 1897 : sikojen sapattirikoksia ja nokikolarien reviirisotia


(Kansallismuseo, Seurasaaren kokoelmat - mallissa ollut just sian kärsälle reikä...)

Syyskuussa 1896 pirrat täyttyivät sekä maa- että vespuolella. Sikamaisuus piti loppua - ei enää kehdattu edes kaupunkilaisia sukulaisia kutsua kyläilemään saati suvun (kaukaista) ylioppilasta töyrästelemään sillanpieleen. Kylillä mellastivat irti olevat siat. Kuntakokous otti tilanteeseen kantaa ja vilkkaan keskustelun jälkeen päätti määrätä viiden markan uhkasakon niille sianomistajille joiden elikot olivat aiemmin
repineet matkustavaisten matka- ja eväslaukkuja ja mylly-
sekä makasiinimiehiltä jyväsäkkejä
Sikojen temmellystä paheksuttiin erikseen siitä että karjut ja emakot työnsivät kärsänsä em. paikkoihin myös pyhäpäivinä. Päätöstä lukiessa tulee mieleen että kuntakokouksessa ensin ovat pitäneet mekkalaa kirkonkyläläiset mutta myöhemmin myös syrjäkylien känkkärät ovat herjenneet meuhkaamaan. Sillä päätös kattaa niin kirkonkylän kuin tiet, tienvieret jne... Lopulta päätös koskee kaikkia kunnan kamaroita (röhröh) mitkä sijaitsevat kunkin sian aitauksen ulkopuolella. Oli se karjakarsina sitten hajuetäisyydellä pappilan porstuasta tai Riihijärven-Moksin takanurkilla jonne kartoittajatkin uskaltautuivat vasta silloin kun kartanpiirtoa pystyttiin tekemään ilmasta. (Hunting Percivalin konetyypillä Pembroke MK 43)


-----


Korpilahden kuntakokouksessa lokakuussa 1897 oli pykälässä 2 kiista johon oli sotkettu jopa poliisi Topias Hofdahl.
Nokikolari Kunnari oli kimmastunut siitä että Hofdahl oli antanut nuohooja Warmalle erehdyttävän taloluettelon. Kunnarin mielestä hänelle kuuluviin savuihin. Kunnari oli nyt vaatimassa kunnalta palkintoa (eli korvausta nykyelossa) turhanpäiväisistä jalkavaivoistaan. Hän kun oli turhaan mennyt komuamaan piirinsä pirtteihin ja räppänän raosta oli kerrottu että "kun se Warma kävi jo". Minkä näköinen on nokikolari suutuksissa 1897? Kuinka punotus on erottunut sutarin naamasta? Valitettavasti siitä ei ole jäänyt pöytäkirjaan liitettä.

Kuntakokous ei vaatimukseen suostunut ja näen mustuneen sieluni silmin että kuntakokouksen päättäjien röörit ovat olleet jatkossa tukossa ja sisällä on köhitty muustakin kuin lentävän tuomasta syystä - varsinkin jos on pirttiä pidetty Kunnarin työkunnailla.

Jyväskylän kaupunginarkisto. Korpilahden kuntakokouksen pöytäkirjat. (CA:3)