keskiviikko 14. elokuuta 2019

Jämsästä Turkuun kulki ennen Väinö Paunua pikavuoro A.Aaltonen

TEKSTI UUDELLEENKIRJOITUKSEEN LÄHIAIKOINA! UUTTA AIKALAISTIETOA TULOSSA TURUN AJOISTA!

PÄIVITETTY 7.6.2020 (Aaltosen asutushistoriaa ja lisätietoa Taimi Joensuusta)

Blogissa on jo jokusen kerran turistu nuoren Ali Aaltosen Turun ajoista. Ne alkoivat vuoden 1907 alusta Aleksin päästyä Sosialisti-lehden toimitukseen. SSHY:n digitoimista Turun poliisilaitoksen asukaskortistosta paljastuu, että Alin ensimmäinen asunto on ollut osoitteessa Kauppiaskatu 19. Talon omistajaksi on merkitty hotellinomistaja Ida MIld, jonka 1888 syntynyt poika Bruno Väinö Mild tekee työuransa Turun hovioikeudessa. Vuokralaisten luettelossa Alin lisäksi kiinnittää huomiota Fil. kand. Juhan Gustav Toivonen. J.G. Toivonen oli halikkolaislähtöinen toimittaja, opettaja ja murretuntija. Voinee päätellä, että jämsäläispojan majoittuminen Kauppiaskadun kämppään on ollut Toivosen kollegiaalista jelppausta. Liekö illankajossa ja pienissä tujuissa myös äänekkäästi vertailtu kompien kera halikkolais- ja jämpsäläismurteita huolimatta siitä että Toivosen Uusi Aura ja Aaltosen Sosialisti latoivat uutistensa sisällöt ns. "eri kirjasimille". Alillehan vieraisssa pöydissä notkuminen ei ollut mitenkään kategorisesti tavatonta, hänen paras ystävänsä taisi Viipurin vuosina olla Aarno Karimo.

Turun vuosina Altsu teki opintomatkan Kööpenhaminaan ja käräjäpukaroitui hallitsijavallan prenikkarintojen (kuten kenraaliluutnantti Laimingin kanssa). Nuo yhdistyvät siten että kun AA:n piti olla helmikuussa 1910 istuntosalissa haastetta kuulemassa, mies olikin kaljoittelemassa Köpiksessä...

Alin aktivismia ja sotapalvelusta pohtinut toimittajatoveri Sulasalmi kertoo myös muistelmissaan viskanneensa ärinäkännisen Aaltosen muorin pojan ainakin kerran toimituksen rappusia alas. Koetin vähän etsiskellä kuvaa jossa näkyisi Tuomiokirkkokatu 14 - ihan vain arvioidakseni miten pieni pyöreä mies on portaita mahdollisesti pyörinyt alas. Tiirailin eri hakuteoksia ja vaelsin finnassa - turhaan. Puusilmä! määritelmän otan toki turkulaisilta tunnustuksena vastaan.

Alin arkkityyppinen ihmissuhdeosuus:
AA:lla oli morsiamet sekä Vaasassa että Viipurissa. Kyllä. Sellainen (Taimi Joensuu) löytyy myös Turusta. Vapaita suhteita -susparisuutta sanos vanha kansa - vuoden 1909 tapaan kertoo henkikirja:

Henkikirja1909

Osoite on myös vuoden 1908 Åbo Addresskalenderissa Käsityöläiskatu 16. Kadunkohdassa näyttäs nykyään olevan tuoreempaa rakennusvuosikertaa.

Taimi Joensuu on toiminut mm. palvelijattarien yhdistyksessä 1910-luvulla. Eli aate on jäänyt vaikka parisuhteidenkin pikavuoro Aaltonen jatkoikin matkaansa Vaasaan, Viipuriin ja Hennalaan. Joensuu on ollut vuoden 1918 tienoilla vähän yli 30vuotias, joten hänen mahdollinen osallisuutensa mm. punakaartin toimintaan jää avoimeksi. Sotasurmista tai Valtiorikosoikeuden akteista en häntä ainakaan perushaulla löytänyt - tiedä sitten onko sukunimi ollut vielä keväällä 18 Joensuu.
Lisäys: koko nimi Taimi Elin Emilia Joensuu (syntynyt 1885). (lähden Turun Poliisin Asukasrekisteri 1907)

A.A lienee tutustunut poliittisesti aktiivisiin nuoriin esim. tälläisessä esihipsteriaarisessa klubissa:
Sosialisti 27.9.1907

AA oli Turussakin järjestöpuhuri. Organiseerasi, agitoi, toimitti, meuhkasi, hämmensi ja lopulta sotki asiansa. Lehdentoimitukseen lokakuussa 1909 liittynyt Sulasalmi kertoo muistelmiensa "Kulttuurikehdossa" luvussa kuinka tuolloin lehdessä vaikuttivat Seth Heikkilä ja A.Aaltonen. Heikkilästä ei muistelijan mukaan ollut käytännön sanomalehtityöhön vaikka "Setä Heikkilä" kirjoittajana oli työtelijäs ja tiivistystaitoinen. Aaltosta muistelija moukaroi niin että häkki heiluu.
Ali Aaltonen taas oli ainakin meidän yhteistyömme aikana jokseenkin hankala toveri. Hänet sanottiin irti heti minun astuttuani toimeeni. Jollakin ihmeen tavalla, ehkä toimittajapulan vuoksi, hän oli aikoinaan saanut kolmen kuukauden irtisanomisajan, ja niinpä hän nyt herkesi laiskottelemaan. "Sosialisti" oli silloin vielä aamulehti - iltalehdeksi se muutettiin seuraavan vuoden alusta - ja toimitustyötä kesti siis verraten myöhäiseen. Setä lähti aikaisin, hän kun ei puuttunut teknilliseen puoleen, ja Aaltonen tavallisesti häipyi kohta hänen jälkeensä "Toimitussihteeri täyttää lehden", hän sanoi kylmästi ja jätti minut yksin.

AA oli ilmestynyt usein iltaisin päissään häiritsemään lehteä kasaavaa Välisalmea ja kerran tilanne oli eskaloitunut Aaltosen hosuessa kääntöveitsen kanssa siihen että
Minä heitin tuon pienen, mutta tanakan miehen melkoisen korkeita portaita alas

Aaltonen oli lopulta jättänyt toimituksen saatuaan irtisanomisajan loppuajan palkan kouraansa. Välisalmen mukaan Seth Heikkiläkin oli jo kyllästynyt. Välisalmi oli saanut tehtyä sovinnon ja Aaltonen oli perustellut käytöstään.
Hän sanoi laiskotelleensa kerran talon kustannuksella, kuten hänen mielestään asianmukaista oli

Turusta Aaltonen siirtyi rymistelemään kesäkuussa 1910 Vaasaan.