Wayne Rooney nyrkkeili Jämsässä

Tiistai-iltana 26.kesäkuuta 1979...

Tuolloin järjestettiin Suomen ja Englannin välinen poikien nyrkkeilymaaottelu.

LISÄTTY KUVA lokakuussa 2021. kuvassa englantilaiset treenaavat Eerikkilässä Jämsän matsien jälkeen

Maaottelusta ei ole elävää kuvaa koska nyrkkeily tunsi arvonsa....

Sarjassa 57kg Suomen Aimo Henriksson voitti tuomariäänin 3-2 Wayne Rooneyn.

Koillis-Häme lehden raportissa kirjoitettiin ottelusta: "Helsingin atleettiklubin tyylikäs lukiolainen Aimo Henriksson nyrkkeili englantilaisemmin kuin englantilaiset itse ja voitti vahvan Wayne Rooneyn"

Etelä-Suomen Sanomissa kahta päivää myöhemmin maaottelua kommentoinut pitkän linjan nyrkkeilyvaikuttaja P.V. Sillantaka kehui Suomen voittoisaa joukkuetta ja arvosteli kipakasti englantilaista kehätuomaria, joka oli sallinut epäpuhdasta nyrkkeilyä.

Istuin katsomassa matseja Ringside-paikalla, en tosin  pikkupoikana ymmärtänyt että "Loireiluni" ei ollut ehkä lajietiketin mukaista.  Poikaboksaajana kunnostautunut koulukaveri, joka maaotteluun minut houkutteli, kävi supattamassa käskevästi korvaan "sun pitäs olla katsomon puolella".  Kongi pelasti minut. En kehdannut ottelujen alkamisen jälkeen liikahtaa kehänviereltä enää mihinkään.

Suomalaisista tuona kesäkuun iltana voittivat:
TUL:n erikoisluvalla otellut Jyväskylän Jorma Luhanko päihitti Englannin mestarin W. Cawleyn 5-0. Jämsän Kisailijoiden Jari Haataja lannisti liverpoolilaisen C. Meadowsin 4-1. (40kg).
Timo Liukkonen voitti ilman ottelua - liiallisen painoeron vuoksi - J.Williamsin.
Kuopiolainen Suomen mestari Jorma Ollikainen lannisti keskeytyksellä liverpoolilaisottelija Paul Hardingin (51kg)
Tapanilan Erän Suomen mestari Arto Oksanen voitti lehtiraportin mukaan tiukassa ottelussa Cheshiresta kotoisin olleen J. Malloyn 5-0. (54kg)
José Tuomisen keskeytysvoitto G.Bullysta sarjassa 60kg on jättänyt jonkin räjähtävän muistijäljen. En ole tosin varma vaikuttaako tähän muistikuvaan myöhempien vuosien tapahtumat.
Suomen joukkueen kapteenina toiminut jämsäläisnyrkkeilijä Jari Laaksonen voitti Koillis-Hämeen mukaan "viiksekkään ja kestävän" S.Strongin 5-0  (62kg)
Suomen ja Englannin mestarien välisessä kohtaamisessa Kai Helenius kukisti J.Mannionin 5-0 (63,5kg).  Sillantaka tosin tokaisee lehtijutussa että Mannion olisi pitänyt rajun puskemisen vuoksi diskata.

Englannin joukkueen kapteeni Carl Crook nujersi kuusankoskelaisen Suomen mestarin Petri Hytösen keskeytyksellä. Kyseessä on ilmeisesti sama kaveri, joka aikamiehenä otteli Britannian ja Euroopan tasolla kelpo uran ammattilaisena.  Ottelulistalta löytyy 31 matsia, joista 26 voittoa, 4 tappiota, 1 tasuri vuosien 1985-1993 välillä.  Carl Crook ammattilaisena:

Kisoissa otteli myös tuleva ammattilaisten maailmanmestari.
Sarjassa 40kg Paul Hodkinson voitti jämsänkoskelaisen Sugar-Sakari Kähkösen 5-0.  Kyseessä oli tuolloin 14-vuotias Liverpoolista kotoisin ollut poikanyrkkeilijä. Hänet tunnetaan nykyään Merseysiden nyrkkeilylegenda Paul "Hoko" Hodkinsonina.  "Hoko" voitti ammattilaisena Höyhensarjan titteleitä niin Britannian, Euroopan kuin maailmankin tasolla. Hänestä tuli WBC:n maailmanmestari 13.11.1991 voitettuaan uusintaottelussa meksikolaisen Marcos Villasanan Belfastissa.


Hodkinson (kuva alla) puolusti titteliään kolme kertaa pitäen sitä hallussaan 531 päivää.

Boxrec ei tunnista ammattinyrkkeilijä Wayne Rooneyta joten ehkä hän löysi itselleen paremmin sopivan lajin myöhemmin.

Jämsässä on otellut myös eräs tuleva olympiavoittaja. Hänestä on juttu
tässä

Lähteet: Iltasanomat, Etelä-Suomen Sanomat 28.6.1979 sivu 14, Sillantaka: "Poikajoukkueemme iski unelmavoiton"
Koillis-Häme Kesäkuun 1979 numerot.
Boxrec ja Wikipedia: Carl Crook. Paul Hodkinson
Hodkinsonin osalta myös Merseyside Boxing Archive

Korpilahden nimismies ja ranskalainen ilmailupioneeri Alfred LeBlanc

Korpilahden nimismies sai tiistaina 12. marraskuuta  1912 virkapostia joka sai koko pitäjän tiirailemaan taivaanrantaa tai ainakin -sineä.  Nimismiestä kehotettiin ilmoittamaan välittömästi jos ilmapallot "Ile De France" tai "Düsseldorf" ilmaantuvat Korpilahden ilmatilaan. Mahtoi Moksin kylän ilmavalvonnasta vastannut isoisäni-isoisä Hiskias komentaa Selmansa perunkellarin katolle tai sitten siinä kävi niin että Hiskias käskytettiin piiloon perunakuoppaan. Aavistelisin jälkimmäistä, Selma oli kuulemma kipakka luonne.

MIstä tämä määräys sitten sikisi? Oliko keisarillisen virkakoneiston Suomen pää saanut piinkoviin polliinsa ajatuksen herätellä uinuvia maalaisnimismiehiä - koska kyllähän se sota on vielä tulossa... Korpilahdellekin. Ilmastakin. Sieltähän se ensin tulee Saksan keisari ja Englannin kuningas. Sukulaismiehet ilmapalloistaan pommittavat.  Parempi varmaan olikin että Hiskias pysytteli kuopassaan ja nimismies kirjoituspöytänsä takana. 

Stuttgartissa oli jo parisen viikkoa sitten noussut ilmaan epämääräinen joukkko ilmapalloja - noh kuumailmapalloja -.  Seitsemäs Gordon Bennetin kilpailu oli tosin jo loppunut siinä vaiheessa kun tieto siitä karanneista ilmapalloista ehti Korpilahden nimismiehelle. Voittajaksi selvisi Maurice Bienaime - Rene Rumpelmayer parivaljakko pallonaan "La Picardie". Ilma-alus oli lentänyt Venäjälle 45 tuntia ja rapiat - kilometrejä "pallonteitä" 2191.  Korpilahtelaisia kenraalikuvernöörin mukaan uhmannut Alfred Leblanc "Ile De Francen" ohjainköysissä oli toinen. Eikä laskeutunut lähellekkään Moksia saati edes Rutalahtea. Luhankaan olis joutanu.  Mahtoi Alfredia harmittaa kun jäi maanmiehelleen rapiat 100 kilsaa. 

Moskovan lähelle laskeutuneet ranskalaiset saivat kuitenkin  komian herrasväen kohtelun. Heitä ei laitettu tyrmään. 

Amerikkalainen ilmailusankari John Watts taasen heitettiin Venäjällä putkaan lennettyään rapiat 36 tuntia Stuttgartista itään. Syytettiin vakoilusta. Brittiläinen vakooja.  Oli siinä Wattsilla selittämistä, kun koko reissu oli mennyt marginaaliin jo alusta asti. Miehen oma pallo "Kansas City II" tussahti Stuttgartissa jo ennen kisaa, sai lainaksi saksalaisilta "hyvin käytetyn perälyhtytakuisen" "Dusseldorfin" ja kerrottiin vielä että kilpailun virallisen manuaalin mukaan saat sillä lennellä kisan ulkopuolella joukonjatkona. 

Olen varma että jos ylläolevan kuvan ilmailija olisi laskeutunut pallollaan Moksiin niin Korpilahden historiasta olisi jutulle pitänyt raivata vähintään yksi luku. Melkein pääluku. Oli se Selma niin topakka. Olisi tuosta Alfredista  vastusta varmaan ollut - ilmeen perusteella. Olen nähnyt Selman keritsimet, ei olis Alfredilla enää ainakaan viiksiä. En nyt perheystävällisessä blogissa kerro mitä muuta olisi voinut jäädä maapuolelle.

Lähteet: Korpilahden nimismiespiirin arkisto. Kansallisarkisto Jyväskylä.

Digitaalinen Sanomalehtiarkisto marraskuun 1912 lehdet. Kyllä näistä pallopojista varoitettiin valtakunnallisestikin ja siitä on mainintoja... sopii katsoa. 

Gordon Bennett vuoden 1912 kisasta esimerkiksi nämä linkit:

http://www.fai.org/igc-events/426-cia/cia-gbennett-history/35496-event2604-gordon-bennett-1912

http://www.americanairmailsociety.org/APJbackissues/Volume%2033/APJ,%20Issue%20379,%20Vol%2033,%20No%203,%20%20%20December%201961.pdf

Tulenkantaja kärrättiin kamarille

asia-aineistoa lisätty lokakuussa 2018.

Marraskuussa 1923 eräänä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Jyväskylän vartiokonttorin ovesta kävivät niin kantaja kuin tämän kannattelema vastaaja.  Autonkuljettaja Toivo Salmisella oli painavaa syytä molemmille käsille toimitettavaksi. Päivystäjä nosti katseen, katsoi kelloon. Merkitsi järjestysosaston päiväkirjaan öisen lukeman Klo 1.30.

Salminen piteli ohuissa ajohanskoissaan palavaa herkkahipiäistä materiaalia, mutta eihän sitä varmaan tiennyt. Ei ainakaan tuntenut käryä kämmenselän karvoissaan.

Päivystäjä merkitsee kirjaan "Autonkuljettaja Toivo Salminen toi vartiokonttoriin kirjailija Elmer Diktoniuksen synt 20.1.1896 Helsingin kaupungista syystä että tämä ei maksanut kyytiä, sitäpaitsi oli hän nähtävästi juopuneena".

Vastaaja myönsi, kertoi olevansa naimisissa ja ansaitsevansa 1500 markkaa kuussa.  Noinkohan Elmer olisi kuukausiansionsa järkevämmin käyttänyt vaikkapa Kurikan Ajokalutehtaan tuotteisiin, olisihan tuo voinut ostaa humpsauttaa 10 kappaletta käsikärryn linjaaleja (125 markkaa kpl)  ja olisi jäänyt vielä Salmisellekin rahaa kyydistä maksettavaksi.

Diktoniuksen kohtalo?
- Varoituksella selvittyään selvisi.

Asiatyylinen mutta varovaisen spekulatiivinen lisäys keväältä 2018 ylläolevaan keveään helskyttelyyn. Luin juuri Jukka Seppisen kirjan Itsenäinen Suomi vakoilun maailmassa 1917-1945 (Docendo) ja siinä oli mainittua jonkinlainen vakoiluyhteys vuonna 1923 (!!) myös Jyväskylään ja samana vuonna Elmer D on ollut EK:n epäilyksenalainen itänaapurin informantti.

Puhtaan asiapitoinen lisäys syksyllä 2018. Elmer D on vihitty siviiliavioliittoon Jyväskylässä lokakuussa 1923. Sen on uutisoinut mm. Keskisuomalainen 13.10.1923 ilmestyneessä numerossaan. Keväällä 2018 julkaistu teos "Keskisuomalaista kansanperinnettä" herskyttelee sivuilla 56-57 Elmerin 1920-luvun touhuiluista Jyvässeudulla. Vahva lukusuositus ja enkä taatusti spoilaa juttuja tässä yhteydessä.

Lähde: Jyväskylän Poliisilaitoksen arkisto. Maakunta-... siis Kansallisarkisto Jyväskylä.
Tuosta nimenlaajennussyystähän raappahousuissa talvehtiva junttura joutuu ottamaan nykyään lakin kouraansa jo 50 metriä ennen arkiston ovea  - ei myöskään kehtaa enää kävelytieltä pääkäytävää pitkin ulko-ovelle kulkea. Sivusta kuikuillen kuljettava Koskelan J:n tavalla.