lauantai 18. marraskuuta 2017

Hevosesta karhukirje - koiralta Pietarin matka

Kuhmoislaisella oikealla (=kakluuniuuni ja sisäpiika) isäntämiehellä oli 1900-luvun alkutöyssyissä Weikko-hevonen, joka kävi miehelle kalliimmaksi
kuin maakunnallinen markkinamatka. Weikko oli nääs vakuutettu. Isäntä taisi muistaa paremmin palovakuutuksen kuin eläinturvan - hevosesta jäi vuosimaksu maksamatta. Vouti ajan päästä oli velkaa perimässä. Vaikka voudin paikka lienee tarinaperinteessä pihanperällä niin arkistojen arkisemmassa maailmassa voudin vankkurit löytävät kaksikuistisen ökytalon paraatioven. Kruununvouti (tai nakittamansa nimismies tahi vallesmannin jatkokäskyttämä poliisi) luultavimmin sanaili
"siitä Weikosta tuli ruotsinkielellä isolta kirkolta ylöskanto, sitä vaan maksatko kakskytäseittemän markkaa ja pennit päälle (n. 111 €) , vai otanko Weikon tuohon kärrinperrään"
Tietuu ei ole miten tilanne eteni.
kansikuva 32 sivuisesta painotuoteesta vuodelta 1904

Samoihin aikoihin oli mahdollista päästä kruununkustannuksella Pietariin ilman että matkaseurana oli vankipassi.
Se vaati sitä että epäiltiin vesikauhuisen eläimen puremaa.
Keisarillisen Suomen Senaatin Siviilitoimituskunta lähestyi kuvernöörejä 1.2.1909 päivätyllä kirjeellä tiedottamalla, että lääkintöhallituksen 13.11.1908 kirjattu ehdotus on Senaatissa hyväksytty.
vesikauhuisten eläinten puremien, niin hyvin varattomien kuin vähävaraistenkin henkilöiden matka Pietariin ja sieltä takaisin , kolmannessa luokassa rautatiellä, sekä yksinkertainen kortteeri mainitussa kaupungissa kuin heidän hoitonsa sikäläisessä Pasteur-laitoksessa kustannettaisiin yleisistä varoista

Mielessä on heti muutama noina aikoina hetkiin ja tilaisuuksiin patologisesti tarttunut veijari ja koijari, jotka mahdollisesti mainitaan hieman legendahuuruisasti pitäjänhistorioissa mutta ei -ymmärrettävistä syistä - välttämättä kyläkirjoissa.

Ei se toki niin onnistunut että olisi arvokkaalle ja omanarvontuntoiselle keisarilliselle junakonduktoorille ilmoittanut liputtomuuden selitykseksi: "oon mänössä hoitaan vesikauhuu Pastoor-tuuttiin Pietariin, purenko sauman kohilta lahkeesta".

ottia ja tuota?

Tilastotietoja odotellessa voipi vain arvuutella kuinka moni tätä ilmaista matkatilaisuutta ehti käyttää vilpillisistä tahi vilpittömistä syistä.
Virkakoneisto on ainakin odottanut paperinivaskaa leimalla ja leimasuostuntaverolla. Perinteisesti. Tuohon aikaan.
Semmonen suuriruhtinaskunnan Sote.

Lähde: Kansallisarkisto Jyväskylä. Jämsän kihlakunnan kruununvouti. Saapuneet kirjeet (1909 - 1909)