Korteissa konnat ja koukut vaihtuvat siinä samassa ajassa missä Ratakadulla henkilöstön hengareissa pitkät palttoot neuvostomalliin. Sukunimen mukaan aakkostettuna piinkova kommunisti ja AKS:n lippuvalanvannoja voivat olla kortistossa perstuntumalla.
EK oli tehnyt kortin myös Ali Aaltosesta. En sitä käyttörajoitusten vuoksi tähän blogiin kuvaa. Kortissa on muutama mieltäkutkuttava kirjaus jotka ehkä vaatisivat tolkullistakin EK:n arkistojen tutkimista. Tässä postauksessa käsittelen niistä yhtä, sitä johon pääsen muutakin kautta kiinni...
Henkilökortissa on merkintä jonka mukaan Jämsän nimismies oli 31.12.1936 lähestynyt Etsivä keskuspoliisia tiedustellen Ali Aaltosen kohtalosta. Tuo ajankohta osuu suht. lähelle Alin äidin Amandan kuolemaa, joten mielessä vilahti ajatus kirjeen liittymisestä äiteen pesänselvitykseen. Suomessahan on perinteisesti eri kaarien edellyttämänä tehty pitkän kaavan töitä; yksi niistä on kuolinpesiä koskevat viimeistä piirua - ja parisängyn puolikasta - myöten selvitykset.
Jämsän nimismiehen arkistoja säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä. Tilasin tutkijasaliin 1936-1937 koskevat kirjediaarin, kirjetoisteet ja saapuneet kirjeet.
Kirjediaari:
ote kirjediaaristaJämsään oli siis tullut EK:stä vastaus, jossa oli todettu ettei Ali Aaltosta Helsingissä ole. Tuo diaarimerkintä kelpaa vielä siihen että kyseessä olisi ollut rutiininomainen pesänjakoon liittynyt henkilötarkistus.
Pesänselvitysprosessi muuttuukin uskomattomaksi jutuksi kun silmille räpsähtää itse kirjeet.
Jämsän tuolloinen nimismies Mäkelä on viranhoitoon kuuluvana proseduurina säilyttänyt kopiot lähettämistään kirjeistä (kirjetoisteet arkistoluetteloissa).
nimismiehen kirje
Kirjeessä mainittu isäntä Aleksi Huujärvi oli Koskenpään historian mukaan 1930-luvulla mm. kunnanvaltuuston jäsen, ammattientarkastaja ja vielä sivutoiminen ulosottomieskin. Valitettavasti kirjeessä mainitut liitteet säntillinen nimismies oli palauttanut Huujärvelle. Lienevät jo vuosikymmenten viipottaessa kadonneet...
Huujärvi oli eduskuntaehdokas 1933, Suomenmaa 21.6.33Alin hieman hämäräksi jäänyt kohtalo oli epäilemättä jättänyt seutukuntaan juoru- ja huhuperinteen, joka räjähtää viranomaisten silmille hetkellä jolloin Amanda Aaltosen kuolema aiheuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.
A.Aaltosen käsialoja on tuon mukaan vertailtu 30-luvulla, liekö silloin ollut tiedossa että hänellä oli niitä useampia... Äärimmäisen kiinnostava on väite, jossa kerrotaan nuoren AA:n olevan jossain ryhmävalokuvassa. Ennen kuin tuo kuva löytyy on vain arvuuteltava mistä otoksesta on kyse.
Kirjeen ällistyttävin sisältö on rinnastus jossa Ali yhdistetään 30-luvulla vaikuttaneeseen kaimaansa. Tiedä sitten onko enää jäänyt mitään muistiperintöä Koskenpäälle siitä kun paikkakunnalla on talosta tölliin kuljettu kahden A.Aaltosen valokuvan kera arvuuttelemassa onko kyseessä sama mies...
Nyt on aika kutsua blogiin EK:n maineikas päällikkö Esko Riekki. Hänen vastauksensa Jämsän nimismiehen lähettämään tiedusteluun on tylyhkö. Tuon kirjeen jälkeen nimismies aloittikin prosessin joka johti Amanda Aaltosen kuolinpesän pakkohuutokauppaan.
EK:n vastausEsko Riekin kirjeen perusteella EK:n tiedot mm. Alin kuolemasta Hennalassa perustuivat toukokuussa 1918 julkaistuihin sanomalehtiuutisiin. Tuo sama viittaus on myös AA:ta koskevassa Etsivä keskuspoliisin henkilökortissa.
Historialla on tapana ironisoida myös blogitekstejä. Ymmärtääkseni Aleksi Aaltonen - tuo somerolainen toimittaja ja ministerismies - oli yhdessä vaiheessa poliittista uraansa "Etsivä keskuspoliisin toiminnantarkastajana". Liekö tehnyt tarkastuksen niin huolellisesti että on löytänyt Alia ja itseään koskevat silmiä pyörittävät väitteet...
Olihan näitä A.Aaltosia useampia. Kolmaskin mies. Jätetään tähän loppuun sitten cliffhanger.
