tiistai 12. joulukuuta 2017

Tulevan olympiavoittajan ottelu Jämsässä 8.11.1980

Marraskuussa 1980 oteltiin Tampereella nyrkkeilyn perinteinen Tammer-turnaus. Osa ottelijoista vieraili kamppailemassa lauantaina 8.marraskuuta myös Jämsässä. Perinteiseen tyyliin ilta aiheutti jo etukäteen parranpärinää mm. siitä kuka ottelee ja ketä vastaan. Ugandalaisiakin ottelijoita oli kehään tyrkytetty, lopulta Tampereen ja Jämsän välisen ratavälin junaili kolme amerikkalaista ja yksi taiwanilainen bokraaja (Yung-Fu Ou). Kiinan Tasavallan mies oli junan ikkunasta ihmetellyt lunta. Itse ottelussa hän sai sitä tupaan Kuopion Jorma Ollikaiselta.

Kova kahina käytiin lehtien palstoilla mm. siitä ketä vastaan Jämsän Kisailijoiden isompien sarjojen lupaus Matti Rantanen matsaa. Hänelle oli lajiin niin tiiviisti kuuluvien kehänvieruspuheiden mukaan tarjottu jo ammattilaissopimustakin. Rantanen nousi lopulta liikuntahallissa köysien väliin kukistaen hajaäänillä
"rajussa ottelussa Kuopion kokeneen Heikki Markkasen" (Sillantaka, Etelä-Suomen Sanomat 9.11.1980).

Paikallisen lehden (Koillis-Hämeen) ilmoitus tapahtumapäivänä ei vielä kavalla tulevaa kultamitalistia:

Koillis-Häme 8.11.1980

Noista otteluista toteutui kaksi. Kuopion nyrkkeilyseuran Liukkosen vastustajaksi vaihtui Kehäpoikien Tapani Kostamo. Liukkonen voitti (sarjassa 60kg) 3-0. Golden Gloves turnauksissa menestyneen Randy Kingin ja Jari Kunnarin ottelua ei käyty. King oli hävinnyt Veli Kootalle Tammerturnauksessa 3-2. Koillis-Häme lehden mukaan King oli kuitenkin saanut tuliaisiksi kaupunginjohtaja Käyhköltä viirin. En ole sadan prossan varma, mutta luultavasti Jämsässä vieraillut King oli sama Randy King joka menehtyi marraskuussa 1981 auto-onnettomuudessa Nashvillessä. Häntä oli pidetty potentiaalisena kilvoittelijana vuoden 1984 olympiajoukkueeseen. (Lähde: The Tennessean 17.11.1981)

Brett Summers - Raimo "Ray" Muhonen (Jämsän Kisailijat). Summers oli Usan amatöörimestaruuden voittanut kokenut kehäkettu, jolla oli otteluraportin mukaan jo yli 300 kamppailua. Sillantaka kehui Muhosta mutta toteaa hänen lopulta väsyneen Summersin koviin vartaloiskuihin. Sillantaka mainitsee myös:
Summersin nyrkkeilytapa ei miellyttänyt katsojia. Hän otteli rajuun ammattilaistapaan (Etelä-Suomen Sanomat 9.11.1980)
Brett Summers photo from Boxrec
Summers siirtyi ammattilaiseksi nyrkkeillen vuosina 1982-1987 32 ottelua. Hänen tilastonsa: 28 voittoa, 3 tappiota, 1 tasuri.
Alla Youtubesta poimittu esimerkki Summersin ammattilaisurasta. Brett on ennen ottelua puhdaslistainen ja kohtaa siinä uhmakkaasti esiintyvän Joey Oliveran. Jonkinlainen muistijälki Jämsässä nähdystä ottelutyylistä palaa tuota matsia katsoessa.
Summers vs Olivera 1984. Brett Summers toimii nykyään nyrkkeilyvalmentajana Arlingtonissa. Brett Summers 2016

Brett Summersin viimeinen ammattilaisottelu oli Smokin' Joe Frazierin poikaa Joe Jr:a vastaan. Jämsässä boksannut Steve Eden "sparraili" myöhemmin Muhammad Alin kanssa mutta sitä ennen hänen piti selvittää tieltään Nivalan Jouni Kopola.
Eden oli lujilla Kopolan kanssa mutta lopulta

sai vartaloiskuilla tämän (Kopolan) takin tyhjäksi kolmannessa erässä ja pistevoitto varmistui (Koillis-Häme 10.11.1980)

Sekä Steve Eden että Muhammad Ali olivat jo vetäytyneet kehistä kun he kohtasivat vuonna 1982 kahden erän "puolivakavassa" ottelussa hyväntekeväisyyskampanjan yhteydessä Cedar Rapidsissa, Iowassa. Eden muistelee ottelua paikallisessa lehdessä vuonna 2016:
Eden vs Ali juttu englanniksi. Eden on nykyään kotikaupungissaan kiinteistönvälittäjä. Hän ei otellut ammattilaisena.

Steve Edenillä sanotaan olleen mahdollisuuksia päästä Yhdysvaltojen olympiajoukkueeseen 1980. Olympiaboikotti esti ne haaveet mutta vuoden 1984 "vastavuoroisuusboikotti" taisi parantaa Jämsässä otelleen kolmannen amerikkalaisnyrkkeilijän tulevaa olympiavoittoa.

Steve McCrory photo from Boxrec

Hän oli legendaarisen detroitilaisen Kronk nyrkkeilysalin kasvatti Steve McCrory. Los Angelesin olympialaisissa 1984 McCrory pääsi suoraan toiselle kierrokselle koska Grenadan Tad Joseph ei otellut. Toisella kiekalla vastaan tuli meksikolainen Fausto Garcia. Kehätuomari keskeytti ottelun ensimmäisessä erässä.
Ottelu Youtubessa. Videolla vilahtelee Stevenin ammattilaiskehissä menestynyt veli Milton "Iceman" McCrory .
Puolivälierassa vastaan tuli Peter Ayesu Malaijista. Kamppailu on Youtubessa mutta lienee "tuubitettu" joltain vuosia kellarissa olleelta beta-nauhalta.
Välierässä McCrory voitti myöhemminkin kohtuullisesti menestyneen turkkilaisen Eyüp Canin.
Finaalissa Steve McCrory kohtasi (silloisen) jugoslavialaisen vastustajan. Kultamitali tuli tuomariäänin 4-1. Makedonialaisen Redžep Redžepovskin pääsy loppuotteluun oli myrskyisä prosessi. Hänen australialainen vastustajansa tuomittiin hävinneeksi vasta Olympiakomitean väliintulon jälkeen. Kun ammattilaiskehissä puhutaan "ryöstöistä" niin ainakin australialaiset pitkän linjan nyrkkeilynseuraajat muistuttavat - on sitä suhmurointia ollut paroni Coubertininkin aatteen alla.

Vuonna 1980 nuori detroitilainen McCrory sijoittui Tammerturnauksessa kolmanneksi. Hän hävisi välierässä DDR:n Dietmar Geilichille, jonka taasen Antti Juntumaa kukisti finaalissa. McCrory ja Geilich kohtasivat uudelleen 1982 USA-DDR nyrkkeilymaaottelussa jolloin McCrory diskattiin painorajan ylittämisen vuoksi. Tästä listauksesta puuttuu ainakin Suomessa käydyt ottelut:
McCroryn amatööriottelut BoxRec. Listalta löytyy mm. tyly tappio huhtikuulta 1984 kuubalaista Pedro Orlando Reyesia vastaan.

"Detroit Bluesman" McCrory otteli WBC:n maailmanmestari-veljeään vaatimattomamman uran ammattilaisena Joitakin ottelulistan kamppailuja on Youtubessa.
Tässä ammattiuran suurin ottelu jolle oli jo olympiakehästä alkanut tarina:
Jeff Fenech vs Steve McCrory vuodelta 1986.
Jeff Fenech oli juuri se australialainen nyrkkeilijä jonka makedonialainen Redžep Redžepovski kiistanalaisesti voitti Los Angelesissa.

Tuo kaikki oli vielä marraskuisessa Jämsässä 1980 elämättä. 16-vuotias Steve McCrory kohtasi nuorten Suomen mestarin Jukka Arolan Otanmäestä. Ottelua kehuttiin eri lehdissä sekä kauniiksi että hienoksi.

Steve McCroryn loppu ei ollut kumpaakaan. Hän menehtyi jo 36-vuotiaana sairauteen jota ei ole tarkemmin yksilöity.


Vuonna 1979 Jämsässä käydystä poikamaaottelusta Suomen ja Englannin välillä on juttua tässä