Tulevan olympiavoittajan ottelu Jämsässä 8.11.1980

Marraskuussa 1980 oteltiin Tampereella nyrkkeilyn perinteinen Tammer-turnaus. Osa ottelijoista vieraili kamppailemassa lauantaina 8.marraskuuta myös Jämsässä. Perinteiseen tyyliin ilta aiheutti jo etukäteen parranpärinää mm. siitä kuka ottelee ja ketä vastaan. Ugandalaisiakin ottelijoita oli kehään tyrkytetty, lopulta Tampereen ja Jämsän välisen ratavälin junaili kolme amerikkalaista ja yksi taiwanilainen bokraaja (Yung-Fu Ou). Kiinan Tasavallan mies oli junan ikkunasta ihmetellyt lunta. Itse ottelussa hän sai sitä tupaan Kuopion Jorma Ollikaiselta.

Kova kahina käytiin lehtien palstoilla mm. siitä ketä vastaan Jämsän Kisailijoiden isompien sarjojen lupaus Matti Rantanen matsaa. Hänelle oli lajiin niin tiiviisti kuuluvien kehänvieruspuheiden mukaan tarjottu jo ammattilaissopimustakin. Rantanen nousi lopulta liikuntahallissa köysien väliin kukistaen hajaäänillä

"rajussa ottelussa Kuopion kokeneen Heikki Markkasen" (Sillantaka, Etelä-Suomen Sanomat 9.11.1980).

Paikallisen lehden (Koillis-Hämeen) ilmoitus tapahtumapäivänä ei vielä kavalla tulevaa kultamitalistia:

Koillis-Häme 8.11.1980

Noista otteluista toteutui kaksi. Kuopion nyrkkeilyseuran Liukkosen vastustajaksi vaihtui Kehäpoikien Tapani Kostamo. Liukkonen voitti (sarjassa 60kg) 3-0. Golden Gloves turnauksissa menestyneen Randy Kingin ja Jari Kunnarin ottelua ei käyty. King oli hävinnyt Veli Kootalle Tammerturnauksessa 3-2. Koillis-Häme lehden mukaan King oli kuitenkin saanut tuliaisiksi kaupunginjohtaja Käyhköltä viirin. En ole sadan prossan varma, mutta luultavasti Jämsässä vieraillut King oli sama Randy King joka menehtyi marraskuussa 1981 auto-onnettomuudessa Nashvillessä. Häntä oli pidetty potentiaalisena kilvoittelijana vuoden 1984 olympiajoukkueeseen. (Lähde: The Tennessean 17.11.1981)

Brett Summers - Raimo "Ray" Muhonen (Jämsän Kisailijat). Summers oli Usan amatöörimestaruuden voittanut kokenut kehäkettu, jolla oli otteluraportin mukaan jo yli 300 kamppailua. Sillantaka kehui Muhosta mutta toteaa hänen lopulta väsyneen Summersin koviin vartaloiskuihin. Sillantaka mainitsee myös:

Summersin nyrkkeilytapa ei miellyttänyt katsojia. Hän otteli rajuun ammattilaistapaan (Etelä-Suomen Sanomat 9.11.1980)

Brett Summers photo from Boxrec
Summers siirtyi ammattilaiseksi nyrkkeillen vuosina 1982-1987 32 ottelua. Hänen tilastonsa: 28 voittoa, 3 tappiota, 1 tasuri.
Alla Youtubesta poimittu esimerkki Summersin ammattilaisurasta. Brett on ennen ottelua puhdaslistainen ja kohtaa siinä uhmakkaasti esiintyvän Joey Oliveran. Jonkinlainen muistijälki Jämsässä nähdystä ottelutyylistä palaa tuota matsia katsoessa.
Summers vs Olivera 1984. Brett Summers toimii nykyään nyrkkeilyvalmentajana Arlingtonissa. Brett Summers 2016

Brett Summersin viimeinen ammattilaisottelu oli Smokin' Joe Frazierin poikaa Joe Jr:a vastaan. Jämsässä boksannut Steve Eden "sparraili" myöhemmin Muhammad Alin kanssa mutta sitä ennen hänen piti selvittää tieltään Nivalan Jouni Kopola.
Eden oli lujilla Kopolan kanssa mutta lopulta

sai vartaloiskuilla tämän (Kopolan) takin tyhjäksi kolmannessa erässä ja pistevoitto varmistui (Koillis-Häme 10.11.1980)

Sekä Steve Eden että Muhammad Ali olivat jo vetäytyneet kehistä kun he kohtasivat vuonna 1982 kahden erän "puolivakavassa" ottelussa hyväntekeväisyyskampanjan yhteydessä Cedar Rapidsissa, Iowassa. Eden muistelee ottelua paikallisessa lehdessä vuonna 2016:
Eden vs Ali juttu englanniksi. Eden on nykyään kotikaupungissaan kiinteistönvälittäjä. Hän ei otellut ammattilaisena.

Steve Edenillä sanotaan olleen mahdollisuuksia päästä Yhdysvaltojen olympiajoukkueeseen 1980. Olympiaboikotti esti ne haaveet mutta vuoden 1984 "vastavuoroisuusboikotti" taisi parantaa Jämsässä otelleen kolmannen amerikkalaisnyrkkeilijän tulevaa olympiavoittoa.

Steve McCrory photo from Boxrec

Hän oli legendaarisen detroitilaisen Kronk nyrkkeilysalin kasvatti Steve McCrory. Los Angelesin olympialaisissa 1984 McCrory pääsi suoraan toiselle kierrokselle koska Grenadan Tad Joseph ei otellut. Toisella kiekalla vastaan tuli meksikolainen Fausto Garcia. Kehätuomari keskeytti ottelun ensimmäisessä erässä.
Ottelu Youtubessa. Videolla vilahtelee Stevenin ammattilaiskehissä menestynyt veli Milton "Iceman" McCrory .
Puolivälierassa vastaan tuli Peter Ayesu Malaijista. Kamppailu on Youtubessa mutta lienee "tuubitettu" joltain vuosia kellarissa olleelta beta-nauhalta.
Välierässä McCrory voitti myöhemminkin kohtuullisesti menestyneen turkkilaisen Eyüp Canin.
Finaalissa Steve McCrory kohtasi (silloisen) jugoslavialaisen vastustajan. Kultamitali tuli tuomariäänin 4-1. Makedonialaisen Redžep Redžepovskin pääsy loppuotteluun oli myrskyisä prosessi. Hänen australialainen vastustajansa tuomittiin hävinneeksi vasta Olympiakomitean väliintulon jälkeen. Kun ammattilaiskehissä puhutaan "ryöstöistä" niin ainakin australialaiset pitkän linjan nyrkkeilynseuraajat muistuttavat - on sitä suhmurointia ollut paroni Coubertininkin aatteen alla.

Vuonna 1980 nuori detroitilainen McCrory sijoittui Tammerturnauksessa kolmanneksi. Hän hävisi välierässä DDR:n Dietmar Geilichille, jonka taasen Antti Juntumaa kukisti finaalissa. McCrory ja Geilich kohtasivat uudelleen 1982 USA-DDR nyrkkeilymaaottelussa jolloin McCrory diskattiin painorajan ylittämisen vuoksi. Tästä listauksesta puuttuu ainakin Suomessa käydyt ottelut:
McCroryn amatööriottelut BoxRec. Listalta löytyy mm. tyly tappio huhtikuulta 1984 kuubalaista Pedro Orlando Reyesia vastaan.

"Detroit Bluesman" McCrory otteli WBC:n maailmanmestari-veljeään vaatimattomamman uran ammattilaisena Joitakin ottelulistan kamppailuja on Youtubessa.
Tässä ammattiuran suurin ottelu jolle oli jo olympiakehästä alkanut tarina:
Jeff Fenech vs Steve McCrory vuodelta 1986.
Jeff Fenech oli juuri se australialainen nyrkkeilijä jonka makedonialainen Redžep Redžepovski kiistanalaisesti voitti Los Angelesissa.

Tuo kaikki oli vielä marraskuisessa Jämsässä 1980 elämättä. 16-vuotias Steve McCrory kohtasi nuorten Suomen mestarin Jukka Arolan Otanmäestä. Ottelua kehuttiin eri lehdissä sekä kauniiksi että hienoksi.

Steve McCroryn loppu ei ollut kumpaakaan. Hän menehtyi jo 36-vuotiaana sairauteen jota ei ole tarkemmin yksilöity.


Vuonna 1979 Jämsässä käydystä poikamaaottelusta Suomen ja Englannin välillä on juttua tässä

Wayne Rooney nyrkkeili Jämsässä

Tiistai-iltana 26.kesäkuuta 1979...

Tuolloin järjestettiin Suomen ja Englannin välinen poikien nyrkkeilymaaottelu.

LISÄTTY KUVA lokakuussa 2021. kuvassa englantilaiset treenaavat Eerikkilässä Jämsän matsien jälkeen

Maaottelusta ei ole elävää kuvaa koska nyrkkeily tunsi arvonsa....

Sarjassa 57kg Suomen Aimo Henriksson voitti tuomariäänin 3-2 Wayne Rooneyn.

Koillis-Häme lehden raportissa kirjoitettiin ottelusta: "Helsingin atleettiklubin tyylikäs lukiolainen Aimo Henriksson nyrkkeili englantilaisemmin kuin englantilaiset itse ja voitti vahvan Wayne Rooneyn"

Etelä-Suomen Sanomissa kahta päivää myöhemmin maaottelua kommentoinut pitkän linjan nyrkkeilyvaikuttaja P.V. Sillantaka kehui Suomen voittoisaa joukkuetta ja arvosteli kipakasti englantilaista kehätuomaria, joka oli sallinut epäpuhdasta nyrkkeilyä.

Istuin katsomassa matseja Ringside-paikalla, en tosin  pikkupoikana ymmärtänyt että "Loireiluni" ei ollut ehkä lajietiketin mukaista.  Poikaboksaajana kunnostautunut koulukaveri, joka maaotteluun minut houkutteli, kävi supattamassa käskevästi korvaan "sun pitäs olla katsomon puolella".  Kongi pelasti minut. En kehdannut ottelujen alkamisen jälkeen liikahtaa kehänviereltä enää mihinkään.

Suomalaisista tuona kesäkuun iltana voittivat:
TUL:n erikoisluvalla otellut Jyväskylän Jorma Luhanko päihitti Englannin mestarin W. Cawleyn 5-0. Jämsän Kisailijoiden Jari Haataja lannisti liverpoolilaisen C. Meadowsin 4-1. (40kg).
Timo Liukkonen voitti ilman ottelua - liiallisen painoeron vuoksi - J.Williamsin.
Kuopiolainen Suomen mestari Jorma Ollikainen lannisti keskeytyksellä liverpoolilaisottelija Paul Hardingin (51kg)
Tapanilan Erän Suomen mestari Arto Oksanen voitti lehtiraportin mukaan tiukassa ottelussa Cheshiresta kotoisin olleen J. Malloyn 5-0. (54kg)
José Tuomisen keskeytysvoitto G.Bullysta sarjassa 60kg on jättänyt jonkin räjähtävän muistijäljen. En ole tosin varma vaikuttaako tähän muistikuvaan myöhempien vuosien tapahtumat.
Suomen joukkueen kapteenina toiminut jämsäläisnyrkkeilijä Jari Laaksonen voitti Koillis-Hämeen mukaan "viiksekkään ja kestävän" S.Strongin 5-0  (62kg)
Suomen ja Englannin mestarien välisessä kohtaamisessa Kai Helenius kukisti J.Mannionin 5-0 (63,5kg).  Sillantaka tosin tokaisee lehtijutussa että Mannion olisi pitänyt rajun puskemisen vuoksi diskata.

Englannin joukkueen kapteeni Carl Crook nujersi kuusankoskelaisen Suomen mestarin Petri Hytösen keskeytyksellä. Kyseessä on ilmeisesti sama kaveri, joka aikamiehenä otteli Britannian ja Euroopan tasolla kelpo uran ammattilaisena.  Ottelulistalta löytyy 31 matsia, joista 26 voittoa, 4 tappiota, 1 tasuri vuosien 1985-1993 välillä.  Carl Crook ammattilaisena:

Kisoissa otteli myös tuleva ammattilaisten maailmanmestari.
Sarjassa 40kg Paul Hodkinson voitti jämsänkoskelaisen Sugar-Sakari Kähkösen 5-0.  Kyseessä oli tuolloin 14-vuotias Liverpoolista kotoisin ollut poikanyrkkeilijä. Hänet tunnetaan nykyään Merseysiden nyrkkeilylegenda Paul "Hoko" Hodkinsonina.  "Hoko" voitti ammattilaisena Höyhensarjan titteleitä niin Britannian, Euroopan kuin maailmankin tasolla. Hänestä tuli WBC:n maailmanmestari 13.11.1991 voitettuaan uusintaottelussa meksikolaisen Marcos Villasanan Belfastissa.


Hodkinson (kuva alla) puolusti titteliään kolme kertaa pitäen sitä hallussaan 531 päivää.

Boxrec ei tunnista ammattinyrkkeilijä Wayne Rooneyta joten ehkä hän löysi itselleen paremmin sopivan lajin myöhemmin.

Jämsässä on otellut myös eräs tuleva olympiavoittaja. Hänestä on juttu
tässä

Lähteet: Iltasanomat, Etelä-Suomen Sanomat 28.6.1979 sivu 14, Sillantaka: "Poikajoukkueemme iski unelmavoiton"
Koillis-Häme Kesäkuun 1979 numerot.
Boxrec ja Wikipedia: Carl Crook. Paul Hodkinson
Hodkinsonin osalta myös Merseyside Boxing Archive