Jämsän seurakunta syntyneet 1884Tämä blogipostaus käsittelee Ali Aaltosen perhetaustaa. Esittelen hänen taustansa isovanhempiin asti, sekä sen miten hänen perheelleen kävi. Pidän tiukasti kiinni 100 vuoden rajasta, enkä siten koeta selvittää sitä keitä mahdollisesti kuuluu hänen sukuunsa tällä hetkellä. On luultavaa, että Alin serkkujen lastenlapsia on vielä paljonkin elossa. Teen periaatteeseen yhden poikkeuksen koskien Amanda Aaltosta - Alin äitiä. Lisäys: Alin serkku oli Kiilaan kuulunut runoilija jne Otto Varhia (Suomi) . Oton äiti oli Amandan nuorempi Kuorevedelle muuttanut sisko.
Alin nuoruusvuodet on nykypäivinä aistittavissa seuraavan reitin, jolla kulkee säännöllisesti sekä kirjasto- että jäätelöauto, varrelle. Jämsänkoskelta tieltä numero 604 käännytään Valkealuomen tielle. Sitä ajetaan mm. Hietakylän lävitse Valkealuomen kylälle. Lahnajärvi, josta matikka on kotoisin, pilkottaa vasemmalla puolella. Valkealuomen tietä (mm Luomen talon -AA kävi siellä kansakoulua - ohi) ajetaan niin pitkälle että saavutaan Hopsuntielle. Hopsuntietä palattaessa kohti Jämsänkoskea reitti kulkee mm. Lahnajoen yli, jonka liepeillä olleessa talossa AA syntyi.
Aleksi Aaltonen syntyi Kasper Kallenpojalle ja Amanda Matintyttärelle 2.8.1884 Lahnajoen taloon Kerkkolan (Jämsän Hopsua) kylässä. Kastemerkinnässä oleva kummisetä ja talollinen Niklas Lahnajoki oli Alin äidin Amandan käly. Alin vanhemmat oli vihitty juhannuksena 1883.
Amanda Aaltonen oli syntynyt 26.12.1853 Koskipään torppaan suurperheen tyttäreksi. Huom. Amandan perhe pitää torppaa vuoteen 1874 asti. Sen jälkeen alkaa koko konkkaronkalle tilattoman väestön itsellis-piika-renki jne. vaellusvuodet.
Alin äidinisä oli Tiirin Järvelän torpassa syntynyt Matti Teemun(nikodeeemus)poika 22.4.1809.
Jämsän rippikirja 1822-1832
On mielenkiintoista että Alin äidinäiti Eeva Kristiina Eenokintytär oli alueen ökytalon Hirvelän lampuodin tytär. Koskipään torppa oli erotettu Hirvelästä! Matti Teemunpoika ja Eeva Kristiina Eenokintytär oli vihitty 6.9.1835.
Aleksin isän Kasperin (20.11.1856) vanhemmat olivat Kalle Juho Erkinpoika (20.12.1826) Airiaisten torpasta Juokslahdelta ja itsellisentytär Eva Loviisa Kallentytär(20.6.1835) Luomen Hirvelästä (!). Heidät oli vihitty 30.12.1855
Ali oli siten vähintään isovanhempien tasalle asti hyvinkin SuurJämpsäläinen tuotos. Kasperin vanhemmat ovat käyneet vuoden pestillä Petäjävedellä mutta tulleet sieltä kiiruun vilkkaa pois.
Kirkonkirja-aukeamilla kiinnittää huomiota se, että osalla Aleksin sukulaisista on "täysrastisia" osaamismerkintöjä.
----------
Kasper ja Amanda Aaltonen muuttavat Lahnajoelta Alin ollessa vielä taaperoikäinen. Heidän taivaltaan voi seurata rippikirjan sivuilta eikä sitä ehkä ole tarkoituksenmukaista tähän kaikilta osin ylöskirjata. Taival kuitenkin tapahtuu Lahnajärven ympäristön taloissa.Perheeseen sikiää vielä kolme lasta. Alin sisko Anna oli syntynyt 13.8.1889. Hän ehtii nähdä vuosisadan vaihtumisen kuollen heinäkuussa 1900 rokkoon. Perheeseen 1892 syntyvät kaksoispojat (Otto ja Bruno) muuttuvat risteiksi rippikirjan sivuille ennen kuin oppivat edes jokeltamaan. Aleksin tulevaisuuden kannalta ratkaiseva hetki lienee Kasper Aaltosen menehtyminen keuhkotautiin 6.helmikuuta 1894. Kasperin perukirjassa on vielä useita sivuja. Se ei ehkä kerro täydellisestä köyhyydestä mutta perusteet sille miksi Aleksista tulee muutaman vuoden päästä lyseoon vapaaoppilas syntyvät hetkellä jolloin Kasper Aaltonen kuolee.
Äiti ja poika elävät kahdestaan 1900-luvun alussa Eerikkalan ja Valkeeniemen taloissa. Aleksin kohdalle pappi on kirjoittanut lyseolainen (Valkeeniemen rippikirja-aukeamalla ent. lyseolainen). Kyläläisten puheissa Ali olikin ylennyt jo "Aaltosen lesken ylioppilaspojaksi". Liekö tämäkin mielikuvallinen arvonnousu ollut osaltaan syy siihen miksi nuori Aleksi sai työväenyhdistystä perustaessaan ympärilleen kotikylällään (talkoo)väkeäkin? Alin äidilleen 1900-luvun alussa rakentama(rakennuttama) mökki Hietakylässä on kuulunut Eerikkalan maihin.
Amanda Aaltonen elää melkein 20 vuotta poikansa kuoleman jälkeen. Hän ehtii aloittaa prosessin tilansa lunastamiseksi valtion mäkitupalainan avulla mutta kuolema ehtii ensin tammikuussa 1936.
Amanda Aaltosen kuolintietoAmanda Aaltosen perukirja on yksi lyhimpiä näkemiäni. Perukirjassa mainitaan parilla tapaa epämääräisesti myös Ali: "poikansa Aleksi Aaltosen Turusta jonka pitäs olla v 1918 kuollut". (LISÄTIETOJA)
Paikallisessa lehdessä oli maaliskuussa 1937 ilmoitus, jossa Amanda Aaltosen kuolinpesän omistama tila julistettiin pakkohuutokaupattavaksi.
Eipä tainnut Komintern tätä kapinapäällikön äitiä elämänkään aikana avustaa.
----
Aleksin kastoi 1884 nuori pappi, jonka poika tapettiin Suinulan verilöylyssä 1918. Suomen Sotasurmat tietokannan 1914-1922 mukaan teknillisen opiston oppilaan Lauri Edward Akselinpoika Tammiston "veri vuoti kuiviin".
rovasti TammistoRovasti Tammisto oli alkuaan Axel Ekroth ja hän toimi 1883-1884 Jämsän seurakunnassa kirkkoherran apulaisena. Ali Aaltosen ja kastepappinsa tiet ovat voineet 1917-1918 tienoilla jollain tavoin risteytyä. Tammisto toimi tuolloin Valkealan kappalaisena ja osan aikaa myös seurakunnan v.t. kirkkoherrana. Aaltonen huseerasi tunnettuun tapaansa syksyllä 1917 Kotkasta käsin. Valkeala oli teollisuustyöväkensä kautta kytkeytymässä vallankumoukseen. Selailin alueen historioita ja niiden mukaan Valkealan kirkonmiehet olivat "maalaispappeja" jotka eivät oikein teollisuuden ja sen työväen asioita ymmärtäneet saati edes pakollisten parin peninkulman takaisten papintehtävien lisäksi välittäneet. Toisaalta Tammiston kerrotaan puuhanneen mm. Kouvolan rukoushuonetta jonka yksi tarkoitus oli valtiokirkollisen tukikohdan perustaminen alueelle jossa mellastivat sekä uskon- että aatteiden lahkolaiset. Eteenpäin lehtikin oli aiheesta piruillut.
Rovasti Tammisto toimi pitkään myös Valkealan köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajana.
Lotta Svärd lehdessä julkaistiin 30.11.1935 artikkeli A.E. ja Anna Tammistosta "Sankariveljesten vanhemmat". Monikko viittaa siihen että toinenkin heidän pojistaan ,Kurkijoen maamiesopistolainen Paavo Akseli, kuoli Antrean rintamalla saamiinsa haavoihinsa maaliskuussa 1918.
Rovasti Tammiston pelkistetty kuolinilmoitusLotta Svärdin ilmestymisajankohtańa A.E. Tammisto lepäsi myös jo sukuhaudassa. Artikkelissa mainitaan kuinka talvella ja keväällä 1918 pappilassa oli supistettu oma kulutus minimiin ja koetettu jakaa ruokaa kaikille tarvitsijoille - mukaanlukien punasotilaat.
Toukokuussa 1918 Tammisto oli noussut papinpönttöön pitäen ajankohtaan nähden äärimmäisen hillityn saarnan.
Ali vaikeni lopullisesti saman kuun aikana.
