Korpilahti 6.12.1917

Ensimmäisen maalimansodan aikaan Korpilahdella nimismies oli saanut käskyn tarkkailla erityisesti kaupustelijoita ja taiteilijoita.

Carl Szemanovics,trapetsimestari

Saksalaisten trapetsitaiteilijoiden vierailuista ei ole merkintöjä nimismiehen diaareissa. Ahoilla ja niiden pielissä kulkevat (Teutooni)runoilijat olisi saanutkin pidättää ja virkamäärätä vaikkapa putkilahtelaisten kotitarvekalastajien katiskamerkeiksi. Tässä blogissa pariin kertaan huiskutellut moksiläislähtöinen veijari-kulkukauppias (jne...) oli turvannut asemansa sillä, että hänellä oli muinaismuistoyhdistyksen keräyslupa kaikilla leimoilla ja tarvittavilla nimikirjoituksilla (Appelgren-Kivalo ja Rinne). Noista toinenhan suhmuroi itsensä myöhemmin ns. linnarauhaan, mutta se ei kuulu nyt kappaleeseen. Asiaan! ärähtävä lukija on oikeassa.

Korpilahden nimiesmies sai tiedon itsenäistymisestä muutaman päivän viiveellä. Diaariin tehty kirjoitus ei kovin kohostu muista joulukuisista arkisista merkinnöistä, paitsi yhdellä tavalla. Nimismies on alleviivannut sen. Sitä en tiedä, onko viivaus tehty saman tien, vai vasta ajan päästä. Onko nimismies ollut ns kärrytieviisas? - hoksannut asioiden merkityksen saman tien? Diaari on allaolevassa arkistossa jos joku haluaa nykytieteen keinoin alleviivauksen aikamäärittää suhteessä diaarin tekstiin...

Kansallisarkisto Jyväskylä. Korpilahden nimismiehen kirjediaari.

Korpilahti 1896 - 1897 : sikojen sapattirikoksia ja nokikolarien reviirisotia

(Kansallismuseo, Seurasaaren kokoelmat - mallissa ollut just sian kärsälle reikä...)

Syyskuussa 1896 pirrat täyttyivät sekä maa- että vespuolella. Sikamaisuus piti loppua - ei enää kehdattu edes kaupunkilaisia sukulaisia kutsua kyläilemään saati suvun (kaukaista) ylioppilasta töyrästelemään sillanpieleen. Kylillä mellastivat irti olevat siat. Kuntakokous otti tilanteeseen kantaa ja vilkkaan keskustelun jälkeen päätti määrätä viiden markan uhkasakon niille sianomistajille joiden elikot olivat aiemmin

repineet matkustavaisten matka- ja eväslaukkuja ja mylly-
sekä makasiinimiehiltä jyväsäkkejä

Sikojen temmellystä paheksuttiin erikseen siitä että karjut ja emakot työnsivät kärsänsä em. paikkoihin myös pyhäpäivinä. Päätöstä lukiessa tulee mieleen että kuntakokouksessa ensin ovat pitäneet mekkalaa kirkonkyläläiset mutta myöhemmin myös syrjäkylien känkkärät ovat herjenneet meuhkaamaan. Sillä päätös kattaa niin kirkonkylän kuin tiet, tienvieret jne... Lopulta päätös koskee kaikkia kunnan kamaroita (röhröh) mitkä sijaitsevat kunkin sian aitauksen ulkopuolella. Oli se karjakarsina sitten hajuetäisyydellä pappilan porstuasta tai Riihijärven-Moksin takanurkilla jonne kartoittajatkin uskaltautuivat vasta silloin kun kartanpiirtoa pystyttiin tekemään ilmasta. (Hunting Percivalin konetyypillä Pembroke MK 43)


-----

Kuvaaja: Samuli Paulaharju,Museovirasto Musketti -

Korpilahden kuntakokouksessa lokakuussa 1897 oli pykälässä 2 kiista johon oli sotkettu jopa poliisi Topias Hofdahl.
Nokikolari Kunnari oli kimmastunut siitä että Hofdahl oli antanut nuohooja Warmalle erehdyttävän taloluettelon. Kunnarin mielestä hänelle kuuluviin savuihin. Kunnari oli nyt vaatimassa kunnalta palkintoa (eli korvausta nykyelossa) turhanpäiväisistä jalkavaivoistaan. Hän kun oli turhaan mennyt komuamaan piirinsä pirtteihin ja räppänän raosta oli kerrottu että "kun se Warma kävi jo". Minkä näköinen on nokikolari suutuksissa 1897? Kuinka punotus on erottunut sutarin naamasta? Valitettavasti siitä ei ole jäänyt pöytäkirjaan liitettä.

Kuntakokous ei vaatimukseen suostunut ja näen mustuneen sieluni silmin että kuntakokouksen päättäjien röörit ovat olleet jatkossa tukossa ja sisällä on köhitty muustakin kuin lentävän tuomasta syystä - varsinkin jos on pirttiä pidetty Kunnarin työkunnailla.

Jyväskylän kaupunginarkisto. Korpilahden kuntakokouksen pöytäkirjat. (CA:3)

Korpilahden nimismies ja ranskalainen ilmailupioneeri Alfred LeBlanc

Korpilahden nimismies sai tiistaina 12. marraskuuta  1912 virkapostia joka sai koko pitäjän tiirailemaan taivaanrantaa tai ainakin -sineä.  Nimismiestä kehotettiin ilmoittamaan välittömästi jos ilmapallot "Ile De France" tai "Düsseldorf" ilmaantuvat Korpilahden ilmatilaan. Mahtoi Moksin kylän ilmavalvonnasta vastannut isoisäni-isoisä Hiskias komentaa Selmansa perunkellarin katolle tai sitten siinä kävi niin että Hiskias käskytettiin piiloon perunakuoppaan. Aavistelisin jälkimmäistä, Selma oli kuulemma kipakka luonne.

MIstä tämä määräys sitten sikisi? Oliko keisarillisen virkakoneiston Suomen pää saanut piinkoviin polliinsa ajatuksen herätellä uinuvia maalaisnimismiehiä - koska kyllähän se sota on vielä tulossa... Korpilahdellekin. Ilmastakin. Sieltähän se ensin tulee Saksan keisari ja Englannin kuningas. Sukulaismiehet ilmapalloistaan pommittavat.  Parempi varmaan olikin että Hiskias pysytteli kuopassaan ja nimismies kirjoituspöytänsä takana. 

Stuttgartissa oli jo parisen viikkoa sitten noussut ilmaan epämääräinen joukkko ilmapalloja - noh kuumailmapalloja -.  Seitsemäs Gordon Bennetin kilpailu oli tosin jo loppunut siinä vaiheessa kun tieto siitä karanneista ilmapalloista ehti Korpilahden nimismiehelle. Voittajaksi selvisi Maurice Bienaime - Rene Rumpelmayer parivaljakko pallonaan "La Picardie". Ilma-alus oli lentänyt Venäjälle 45 tuntia ja rapiat - kilometrejä "pallonteitä" 2191.  Korpilahtelaisia kenraalikuvernöörin mukaan uhmannut Alfred Leblanc "Ile De Francen" ohjainköysissä oli toinen. Eikä laskeutunut lähellekkään Moksia saati edes Rutalahtea. Luhankaan olis joutanu.  Mahtoi Alfredia harmittaa kun jäi maanmiehelleen rapiat 100 kilsaa. 

Moskovan lähelle laskeutuneet ranskalaiset saivat kuitenkin  komian herrasväen kohtelun. Heitä ei laitettu tyrmään. 

Amerikkalainen ilmailusankari John Watts taasen heitettiin Venäjällä putkaan lennettyään rapiat 36 tuntia Stuttgartista itään. Syytettiin vakoilusta. Brittiläinen vakooja.  Oli siinä Wattsilla selittämistä, kun koko reissu oli mennyt marginaaliin jo alusta asti. Miehen oma pallo "Kansas City II" tussahti Stuttgartissa jo ennen kisaa, sai lainaksi saksalaisilta "hyvin käytetyn perälyhtytakuisen" "Dusseldorfin" ja kerrottiin vielä että kilpailun virallisen manuaalin mukaan saat sillä lennellä kisan ulkopuolella joukonjatkona. 

Olen varma että jos ylläolevan kuvan ilmailija olisi laskeutunut pallollaan Moksiin niin Korpilahden historiasta olisi jutulle pitänyt raivata vähintään yksi luku. Melkein pääluku. Oli se Selma niin topakka. Olisi tuosta Alfredista  vastusta varmaan ollut - ilmeen perusteella. Olen nähnyt Selman keritsimet, ei olis Alfredilla enää ainakaan viiksiä. En nyt perheystävällisessä blogissa kerro mitä muuta olisi voinut jäädä maapuolelle.

Lähteet: Korpilahden nimismiespiirin arkisto. Kansallisarkisto Jyväskylä.

Digitaalinen Sanomalehtiarkisto marraskuun 1912 lehdet. Kyllä näistä pallopojista varoitettiin valtakunnallisestikin ja siitä on mainintoja... sopii katsoa. 

Gordon Bennett vuoden 1912 kisasta esimerkiksi nämä linkit:

http://www.fai.org/igc-events/426-cia/cia-gbennett-history/35496-event2604-gordon-bennett-1912

http://www.americanairmailsociety.org/APJbackissues/Volume%2033/APJ,%20Issue%20379,%20Vol%2033,%20No%203,%20%20%20December%201961.pdf